Luovan talouden kiihdytys

LUOVAN TALOUDEN KIIHDYTYSTÄ TARVITAAN

BUDJETTI- JA VAIHTOTASEVAJEIDEN NUJERTAMISEEN

Hallitusneuvotteluissa haetaan ratkaisua 6-9 miljardin euron budjettialijäämän tasapainottamiseen. Vaihtotaseen vaje vuoden 2022 lopussa oli 11,3 miljardia alijäämäinen.
Luovissa toimialoissa on runsaasti kasvumahdollisuuksia, joita hyödyntämällä ja kiihdyttämällä maan taloutta voidaan nopeavaikutteisesti parantaa. Luova talous koostuu luovista sisällöistä (esimerkiksi radio, tv, lehdet, musiikki, av-ala, pelit), luovista palveluista (esimerkiksi muotoilu, arkkitehtuuri, mainonta ja markkinointiviestintä) sekä luovista tuotteista ja tapahtumista (esimerkiksi esittävä taide, kuvataide ja muu visuaalinen taide, kulttuuri- ja viihdetapahtumat sekä näihin liittyvät välittäjäpalvelut). Luovalla alalla on usein kyse aineettoman arvon luomisesta. Jo vuonna 2015 maailman 500 suurimman yrityksen markkina-arvosta 84 prosenttia muodostui aineettomasta pääomasta. Vuotta aiemmin Suomessa arvioitiin, että 75 prosenttia yritysten kokonaisvarallisuudesta on aineetonta ja niistä merkittävin osa on immateriaalioikeuksia. Maailmankaupasta arvioidaan 15-20 % perustuvan tekijänoikeuksien vaihtoon.

Ongelma 1:

Luovan talouden osuus BKT:sta on Suomessa alle neljä prosenttia, kun seEU:ssa keskimäärin on noin seitsemän prosenttia ja verrokkimaissa (Ruotsi, Tanska)
tuntuvasti korkeampi.
Tämä ongelma on myös mahdollisuus. Meillä on runsaasti käyttämätöntä potentiaalia. Jos
kasvatamme luovan alan BKT-osuutta kolme prosenttiyksikköä, kasvatamme luovan alan euroja 7-8 miljardia euroa. Siihen tarvitaan kiihdyttimeksi luovan talouden "isänmaallinen kansanliike" sekä luovien toimialojen ja immateriaalitalouden haasteita ja mahdollisuuksia ymmärtäviä poliitikkoja, virkamiehiä ja yritysjohtajia.
Suomessa luovalla alalla on nyt noin 60.000 työpaikkaa, joista monet ovat itsensätyöllistäjiä tai tiimiyrittäjiä. Työpaikkojen määrän tulisi olla vähintään kaksinkertainen.

Ongelma 2:

Aineeton varallisuus ei näy kuin vähäiseltä osin taseissa, mistä seuraa
arvostus- ja vakuusongelmia luovan alan yritysten rahoitukseen.
Luovien alojen investointeihin on vaikeaa saada pankeista lainaa, koska yrityksiin ei kerry sellaista vakuutta, jota pankit haluaisivat. Niiden varallisuus on aineetonta mutta ei arvotonta. Tarvitaan rahoitussystematiikka, jossa materiaaliset vakuudet korvataan kovenanteilla (lainasopimusten erikoisehdoilla) tai jossa vakuudeksi hyväksytään kovenanttien ja sisältövakuuksien yhdistelmä.

Ongelma 3:

Luovalla alalla tarvitaan uudenlaista tutkimusta ja koulutusta
Monet koulutusasteet tarjoavat jo esimerkiksi taideaineiden opetusta, mutta hyvin harvoin niin, että se olisi kytköksissä liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden opetukseen. Luovan alan yrityksien käynnistyminen ja kasvu vaatisivat sitä, että substanssiosaamisen lisäksi toimijoilla on liiketoiminnan ja yrittäjyyden kyvykkyyksiä, asennetta ja tahtoa. Verkosto-osaamisen ja aineettoman talouden lisäymmärtämisen tueksi tarvitaan myös tutkimusta koulutuksen lisäksi.
Digitaalisuus edellyttää uusia luovan alan ammattilaisia, kuten tekijänoikeusmanagereja,
viihdeformaattien välittäjiä jne.

Ongelma 4:

Suomalaisen luovan alan työstä syntyvästä jalostusarvosta jää Suomeen liian
vähän. Tämä koskee luovista aloista kenties räikeimmin paikallisradiotoimintaa ja musiikkia,  ja juurisyynä on se, että ulkomaisen omistuksen varassa toimivat isot monikansalliset yhtiöt siirtävät eri keinoin tuloksensa edullisemman verokohtelun maihin. Tilannetta helpottaisi se, jos paikallisradioiden taajuuksien luvat (LVM) jakaantuisivat tasapuolisemmin aidosti kotimaisten toimijoiden ja "ulkomaisten soittokoneiden" välillä. Samoin se, jos kotimainen musiikki voisi levitä suoratoistoon ja latauksiin suomalaisomisteiselta alustalta.

Mahdollisuus:

Luovan talouden tärkeimmän tuotannontekijän resurssipohja on ehtymätön. Luovan alan hyödykkeet (tuotteet, palvelut ja sisällöt) syntyvät sellaisen ihmistyön tuloksena, jossa luovuus on tärkein resurssi ja liikettä luova voima. Luovuus ei vähene eikä kuormita kuluttamalla, ja sen uusiutumiskyky on jokseenkin rajaton. Kun hyvät ideat laitetaan kiertämään, se on kiertotaloutta parhaimmillaan.

Matti Koiranen

Professori