Kilpailutilanne suomen musiikkimarkkinoilla

Tilanne musiikkialalla
Kuten professori Koiranen jo aiemmin toukokuussa julkaistussa blogikirjoituksessaan on
todennut, ei Suomen musiikkiala ole kilpailuasetelmaltaan terve. Nyt hallitusneuvottelujen
alla pidämme tärkeänä, että SULT nostaa tätä epäkohtaa esille useista eri näkökulmista.
SULT:n Erkki Puumalainen on päässyt esittämään luovien alojen ongelmia ja keinoja
niiden ratkaisemaan suoraan hallitusneuvottelijoille Säätytalolla. Lisäksi tulevia
hallituspuolueiden kansanedustajiin on oltu yhteydessä tästä asiasta.
Suomen musiikkialaa dominoivat tällä hetkellä kansainväliset levy-yhtiöt, joiden
markkinaosuus yhdessä vastaa 95 % koko musiikkialan markkinasta. Vertailun vuoksi
vielä parikymmentä vuotta sitten osuus oli vain noin 40 prosenttia. Tämä tarkoittaa paitsi
omavaraisuuden puutetta, myös sitä, että musiikkialan tuotot – ja siten tärkeät verotulot –
valuvat ulkomaille.

Määräävä markkina-asema
Lähestynkin aihetta oikeudellisesta näkökulmasta ja kysyn, voidaanko Suomen
musiikkialan suurten toimijoiden katsoa pitävän hallussaan nk. määräävää markkina-
asemaa. Tällainen yritys (tai niiden yhteenliittymä) on niin vahvassa asemassa, että se
voi toimia huomattavan itsenäisesti muista toimijoista, kuten kuluttajista välittämättä.
Vaikka itse määräävään markkina-asemaan päätyminen ei olekaan kiellettyä, sen
väärinkäyttö on.
Määräävän markkina-aseman toteaminen tapahtuu perehtymällä käsillä olevaan
markkinaan ja sen toimintaan. Selvitys edellyttää kilpailijoiden lukumäärään ja
markkinaosuuksien määrittämistä sekä niiden esteiden tunnistamista, jotka uusien
yritysten on ylitettävä alalle päästäkseen. Toisaalta merkityksellistä on tutkia myös niitä
kilpailuetuja, jotka jo markkinoilla olevilla yrityksillä on käytössään.
Vaikka yhdenkään kansainvälisistä levy-yhtiöistä ei yksinään voida katsoa omaavan
hallitsevaa markkina-asemaa, on selvää, ettei musiikkialalla ole todellista kilpailua. Tästä
kertoo esimerkiksi se, että markkina vastaa vain 15-35-vuotiaiden kuluttajien kysyntään,
jättämällä muut ikäryhmät oman onnensa nojaan.
Kansainvälisten levy-yhtiöiden omassakaan intressissä ei selvästi ole lähteä muuttamaan
näille toimivaksi osoittautunutta liiketoimintamallia tai kehittää uusia tuotteita. Toisaalta on
myös melko varmaa, ettei mitään sopimusta tällaisesta kilpailun rajoittamisesta voida
näiden yhtiöiden väliltä löytää. Tilannetta on siis pyrittävä arvioimaan objektiivisesti
ulkoapäin kilpailulainsäädännön valossa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon se
koordinoivatko jo merkittävän markkina-aseman saavuttaneet yhtiöt toimintaansa
markkinoilla.

Toimenpiteet
Tätä varten SULT ry on yhteistyössä Almgren & Sankamo Oy:n kanssa hakenut Opetus-
ja kulttuuriministeriöltä kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetukea
kilpailuoikeudellisen selvityksen laatimiseksi. Selvityksessä on tarkoitus:

- Tuottaa yleispiirteinen kuvaus aihepiirin kannalta relevantista
kilpailuoikeudellisesta säädösraamista;
-Selvittää musiikkialan kilpailuoikeudelliset relevantit tuote- ja palvelumarkkinat
sekä näiden määrittelyt kansallisessa että EU:n oikeuskäytännössä
-Tunnistaa mahdolliset vapaata kilpailua rajoittavat käytännöt ja toimintavavat
Suomen musiikkimarkkinoilla
-Antaa ehdotukset ja toimenpidesuositukset SULT:lle

14.6.2023
Jari Sotka

OTM, MBA
Puh. 040 544 0610

jari.sotka@almgren-sankamo.fi

Kirjoittaja on osakas ja lakimies Almgren & Sankamo Oy:ssä, jolla lähes 30 vuoden
kokemus liikejuridiikasta ja myös monen vuoden kokemus kilpailuoikeudesta. Sotka on
myös SULT:n hallituksen jäsen ja sihteeri.